Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Nov 27, 2011 17:32:36 GMT 2
Koston Tarutar
Hoitaja: Aada
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 18, 2012 13:33:02 GMT 2
Tänään on ensimmäinen päivä kun hoidan Tarua. Taru on liinaharjainen 5.v. suomenputti. Karsinan ovalla maiskautin suutani että hevonen huomaisi minut, Taru katsoikin heti uteliaana kuka siellä on. Avasin ovan ja menin tamman viereen, taputin sitä hellästi kaulalle. Hoidin Tarun perusteelisesti ja otin sen ulos riimussa ja riimunarussa. Kävelimme pitkän käyntilenkin Artsin raviradalle ja takaisin. Pysäyttelin hevosta aluksi, kokeillakseni kuinka se tottelee. Sen jälkeen ravasimme vähän, mutta en jaksanut juostan tamman vierellä kauaa joten menimme suurimmaksi osaksi käyntiä. Kun palasimme tallille hoidin suin tamman nopeasti mutta käytin aikaa jalkoihin. Tarkistin että kengät olivat paikallaan eivätkä heiluneet. Katsoin myös etteivät jalat olleet kuumat, lopuksi vielä puhdistin vuohiset. Hyvästelin Tarun ja lähdin kotiin.
Ihanaa, että pääsit meidän Tarun kanssa aloittelemaan hoitamisen. Tamma tosiaan taisi olla hieman hämmentynyt, kun tuli ihan uusi henkilö siihen tutustumaan. Uskon, että sinulle ja Tarulle on tulossa vielä mitä jännittävimpiä retkiä ja tapahtumia. Tosiaan aloitus voi olla hieman kankeaa aina ja tekstit saattaa olla melko lyhyitä. Jos teksti ei millään mahda yhdestä kappaleesta pidentyä, kannattaa lisäillä tekstiin mahdollisesti omia ajatuksia ja hevosen reaktioita. Innolla odottelen seuraavaa hoitokertaa ja tervetuloa Simoran poppooseen (: - Odelie
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 21, 2012 18:41:32 GMT 2
Tänään kävin taas hoitamassaTarua. Taru käyttäytyi nätisti kuten viimeksikin. Hoidin tamman ulkona koska oli hyvä sää. Päätin katsoa oliko maneesi varattu, voisin kokeilla maastakäsin harjoituksia. Onnekseni sain puolet maneesista käyttööni tunniksi. Menin maneesiin Tarun kanssa riimussa ja riimunarussa. Pujottelimme ja kokeilin meneekö Taru edelleni taluttaessani sitä hiukan pidemmällä narulla. Tamma ei meinannut tajuta että sen piti seurata minua. Kauan siinä kestikin ennenkuin Taru suostui tulemaan takanani. Tamma oli vieläkin energinen, eikä ihme eihän tunnin käynti nyt paljon mitään kuluta. Päätin mennä vielä kahlaamaan sen kanssa lumeen. Taru olikin innoissaan lumi juoksustamme ja oli aivan puhki kun lopetimme puolentunnin päästä. Taru oli hikinen kun pääsimme talliin joten kuivasin sen oljilla. Annoin Tarun kuppiin vielä pituus suuntaan halkaistun porkkanan. Tamma ryntäsi sen luo innoissaan. Se oli selvästikin perso ruualle. Oleilin vielä hetken Tarun karsinan liepeillä, sitten menin katsomaan sen varusteita. Satula oli hyvässä kunnossa mutta puhdistin suitset vielä kevyästi. Ilta alkoi jo häämöttää joten lähdin kotiin, kävin kuitenkin hyvästelemässä Tarun taputuksen merkeissä.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 22, 2012 16:38:06 GMT 2
Tänään on kolmas päivä kun käyn Tarua hoitelemassa. Aion vielä muutaman kerran tutustua Taruun vielä maastakäsin mutta einköhän minä pikkuhiljaa ala jo sinne selkäänkin kapuamaan. Tarulla oli tänään selvästi hieman huonompi päivä, sillä tamma luimi minulle ja viereisessä karsinassa olevalle hevoselle. Tamma alkoi räyhätä vierustoverilleen kun saavuin talliin joten annoin sen rauhoittua kunnolla ennen kuin menin sen luokse. Tamma luimi minullekin hiukan mutta sain sen nätisti kiinni. Hoidin tamman jälleen ulkona sillä sää oli kohtalaisen hyvä,pilvistä, muttei satanut ja tuultakin oli niukasti. Tamma alkoi rentoutua pikkuhiljaa ja päätin hoitaa sitä pidempään kuin viimeksi. Kun Taru oli rentoutunut kävelytin sitä pihalla. Taru alkoi hanakasti vetää kohti tarhoja mutta sain sen pidettyä kurissa. Tamma oli todella vahva, joten se ei ollut helppoa. Lähdimme taas käyntilenkille. Kävelimme teitä pitkin vähän matkaa rantaan päin ja käännyimme takaisin noin tunnin kävelymatkan kuluttua. Taru säikkyi aina välillä mistäkin kantautuvia ääniä ja rauhoittelin sitä matalalla puheella. Tamman luottamus kasvoi minuun ja kun palasimme talille Taru seurasi minua kiltisti karsinaansa. Tamma söi heiniänsä kun riisuin sen varusteista ja hoidin sitä. Aina välillä Taru luimisti ja polki takajalkaansa jos harjasin sen mielestä liian lujaa epämiellyttävästä kohdasta. Kavioita puhdistaessa se paiskoi toista takajalkaansa hetken maahan, mutta ymmärtäessään etten aikonut luovuttaa tamma lopulta antautui ja nosti kavion, tosin hieman laiskahkosti, ylös. Varmistin ettei sitä sattunut jalkaan mutten huomannut mitään kivun merkkejä, joten annoin jalan olla. Puhdistin Tarun varusteet huolellisesti kun aikaa jäi. Taputtelin tarua muutaman minuutin ja annoin sen sitten levätä rauhassa karsinassaan.hyvästelin Tarun ja silittelin vielä muutamia muitakin hevosia karsinoiden ulkopuolelta ennen kuin lähdin talillta. Päätin ensikerralla kokeilla ratsastusta jos tamma olisi hyvällä tuulella, olin innokas kokeilemaan Tarun koulutaitoja.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 23, 2012 15:30:20 GMT 2
Kävin taas hoitamassa Tarua. Taru oli ulkona tarhassakun tulin joten odottelin hetken. Katselin ympärilleni. En ollutkaan tutustunu kovin hyvin muihin hevosiin joten otin tilaisuudesta vaarin ja käytin aikaani taputtelemalla uteliaimpia hevosia. Kun Taru tuotiin tarhasta annoin sen hetken mutustella heinän korsiaan joita oli jäänyt karsinan pohjalle ruokinnasta. Kun tamma huomasi minut menin sisään karsinaan. Tarun vieruskaveri ei tänään häirinnyt meitä joten päättelin että olisi mahdollista hieman ratsastaa Tarulla. Maneesi oli taas puoliksi käytössä, mutta loput sain käyttööni tunniksi. Harjasin tammaa ahkerasti ennen kuin satuloin sen. Taru oli helppo satuloitava, se ei pullistanut lähes yhtään. Suitsissa se kuitenkin heitti päätään ylös jotten saisi suitsia sen päähän. Odotin kunnes tamma lasi päänsä ja otin sitä päästä hellästi kiinni. Sain suitset hevoselle päähän ja laitoin kypärän päähäni. Menimme maneesiin jossa ei vielä ollut ketään, mutta kenttä oli jaettu kahteen osaan väliaidoilla. Siirsin yhtä aitaa sivuun jotta pääsisimme toiselle puolelle. Taru seisoi hienosti paikallaan kun kiristin satulavyön,säädin jalustimet ja hyppäsin selkään. Annoin kevyesti pohkeita ja tamma lähti laiskakoon käyntiin. Teimme ensin pysähdyksiä ja voltteja jotta sain tamman kuunteleman apujani. Kun Taru tuntui reippaammalta siirryimme kevyeeseen raviin. Tamma meni vähän liian nopeasti joten pidätin hiukan, tamma heitti päätään mutta siirtyi hitaampaan raviin. Menimme voltteja ja suunnanvaihtoja ravissa viisitoista minuuttia, sitten annoin tammalle hetkeksi pitkät ohjat. Taru laski päänsä alas ja pärskähti onnellisena. Taputtelin sitä kaulalle ja annoin sen mennä viitisen minuuttia lepokäyntiä jonka jälkeen otin ohjat tuntumalle. Kävelimme hetkenn ja ravasimme vielä muutaman voltin. Sitten siirryin laukkaan. Tarulla oli miellyttävä laukka jossa oli helppo istua. Nautimme molemmat laukasta kunnes Taru alkoi hidastua,silloin hiuljensin käyntiin. Loppukäyntien jälkeen laskeuduin satulasta ja talutin tammaa vielä hetken. Kun tamma vaikutti vähemmän hengästyneeltä vein sen talliin ja pesin sen haaleallavedellä. Kuivasin sen hikiraudalla kuivaksi ja laitoin sille talliloimen päälle. Tarun karsinassa oli heinät valmiina joten annoin sen mennä samantien syömään. Puhdistin suitset ja laitoin ne paikalleen. Satulakin löysi oman paikkansa. Kävin vielä tarkistamassa Tarun jalat. Niistä ei löytynyt mitän vikaa joten lähdin huolettomana tallilta. Ensimmäinen ratsastus kertamme oli sujunut hyvin.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 26, 2012 14:27:28 GMT 2
Hoidin tuota Tarua taas kerran. Taru alkoi selvästi tottua siihen että kävin sitä hoitamassa, sillä tamma hörisi kun tulin karsinan ovelle. Taru yritti etsiä minulta herkkuja mutta tajusi lopulta ettei sille ollut mitään. Laitoin tamman kiinni ja hain harjat. Taru luimi vieustoverilleen muttei yrittänyt mitään muuta. Hoidin tamman tottuneesti ja pyöritin sukaa sen kiiltävässä karvassa. Satuloin hevosen ja menimme maastoon. Lämmiteltyäni tammaa käynnissä tarpeeksi, siirryin raviin. Valkoinen lumi liukui ravaavan tamman kavioiden alta. Oli ihanan hiljaista, vain minä ja hevonen. Pian takaamme kiidähti jokin. Taru säikähti ja lähti laukkaan, en aluksi saanut hallittua tamman holtitonta laukkaamista kunnes Taru hurahti pellolle missä käänsin sen voltille. Lopulta laukka hidastui raviksi ja pian käynniksi. Hyppäsin alas satulasta tarkistaakseni Tarun jalat. Etujalassa ei ollut kuin pieni pintanaarmu ja loput jalat olivat haavoittumattomia. Huokaisin syvään, mitään pahaa ei sattunut. Menimme käyntiä takaisin talliin jossa pesin tamman ja laitoin sille loimen selkään. Puhdistin kaviot ja vein Tarulle vettä. Tamma lotki vettä innoissaan kaksi ämpäriä, se oli kuluttanut paljon energiaa juoksupyrähdyksensä aikana. Katsoin varusteiden putsauksen jälkeen että Tarulla oli vielä vettä, mutta tamma oli juonut senkin. Vein sille vielä yhden ämpärin ja lähdin kotiin.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 29, 2012 17:18:55 GMT 2
Oli todella kylmä, pakkasta oli -16 astetta. Olin aivan jäässä kun viimein saavuin tallille. Otin teetä termoksesta joka oli repussani. Satulahuoneessa oli lämmintä ja kotoisaa kun huolsin Tarun varusteita. (Huolsin ne taas kerran, en voi sille mitään. Haluan hoitsuni varusteiden olevan huippukunnossa. ;-) ) Kun varusteet kiilsivät, ja olin itse lämmennyt tarpeeksi, menin katsomaan oliko Taru sisällä. Ulkoatahan minä tamman löysin. Otin riimunarun ja menin hakemaan hoitohevoseni sisälle harjattavaksi. Kutsuin Tarua nimeltä, se katsoi minua muttei tullut luo. Jouduin lopulta hakemaan sen, Taru pärskähti tyytyväisenä kun tarjosin sille porkkanaa. Napsautin lukon riimuun ja lähdin taluttamaan tammaa sisälle. Karsinassa otin loimen pois hevosen selästä ja aloin sukia tammaa rivakoin ottein. Päätin ratsastaa maneesissa jos sellainen mahdollisuus tulisi. Varasin maneesin tunniksi itselleni koska kukaan muu ei sinne mennyt. Kävin rakentamassa muutaman pikku esteen, koska olisi hyvä saada vähän vaihtelua. Tammahan oli koulupainotteinen joten en tehnyt esteistä kovin suuria. Kun esteet oli tehty menin takaisin talliin satuloimaan Tarun. Taru yritti näykkiä laittaessani satulaa sen selkään mutta oli muuten melkonätisti tapansa mukaan. Päätäkin tamma viskoi mutta sain sen satuloitua. Maneesissa verryttelimme ravissa pitkään ennen kuin aloitimme laukan. Ravasin kohti estettä, laukkaa ja hyppy. "Mahtavaa!" kehuin Tarua. Laukkasimme seuraavalle esteelle, suoristusja... Taru kaahasi esteelle niin lujaa ettei ehtinyt hypätä tarpeeksi kaukaa joten tulos oli puomie putoaminen. Taru viskasi päätään ja ryntäsi jo kohti seuraavaa estettä. Käänsin tamman keskelle ja hiljensin ravin kautta käyntiin. Laskeuduin alas satulasta, otin kiinni suitsista ja menin korjaamaan esteen. Sitten aloitimme alusta. Ravia esteelle, suoristus ja hyppy. Tällä kertaa tyydyin vain nopeasti taputtamaan Tarun kaulaa. Taru laukkasi esteelle, suoristin sen ja hyppäsimme esteen yli tyylillä. Seuraavaksi Taru alkoi taas kaahata mutta sain sen hallittua ja hyppy oli melko hyvä, ei täydellinen mutta pääsimme sen yli kuitenkin pudottamatta puomia. Ravasin hetken voltilla ja sitten taas esteelle. Nyt Taru oli jo sen verran juossut että oli helpommasti hallittavissa. Hyppäsin radan vielä kerran ja sitten annoin tarun ravata, ja käynnissäpitkät ohjat. Kun olin hoitanut Tarun kävin ripeästi korjaamassa esteet pois maneesista. Annoin Tarulle vettä monta ämpäriä ennen kuin se oli juonut tarpeeksi. Sitten tiputin tamman ruokakippoon porkkanan ja omenan paloja. Hyvästelin Tarun ja lähdin kotiini.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 30, 2012 21:10:46 GMT 2
Hoidin tarun normaalisti. Suin sitä oikein kunnolla. Taru oikein kiilsi. Päätin ratsastaa kevyesti maastossa. Lumi pöllysi ravaavan tamman kavioiden alla, koivut kimalsivat. Taru nautti kovasti. Emme menneet kovin pitkälle kun jo huomasimme maasto esteet. Käännyimme takaisin, en halunnut hypätä taas. Ja lisäksi esteet olivat korkeita. Eivät mitään 50 cm pikku esteitä, mitä me eilen hyppäsimme. Tarulla olisi selvästi ollut virtaa hypätä joten sopivan laukkapätkän tullen annoin mennä. Tamma juoksi lujaa, maisemat oikein vilisivät silmissä. Nousin jalustimille ja Taru venytti itseään pitkäksi. Pian aloin kuitenkin hidastaa, Taru hiljensi vastahakoisesti raviin ja sitten käyntiin. Lompsimme tallille laiskassa käynnissä. Taru oli hieman hikinen laukkamme jälkeen joten suihkutin sitä hieman haalealla vedellä. Kuivasin Tarun ja laitoin sille loimen päälle. Tarkistin kaviot ja jalat. Sitten aloin puhdistaa suitsia. Pesin kuolaimet ja alaturparemmin. Sitten ristitin suitset. Kävin viemässä Tarulle vettä. Tamma joi kolme ämpäriä. Taputtelin sitä hetken ja sitten lähdin kotiin.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 31, 2012 22:19:42 GMT 2
Kävelin talliin. Oli puistattavan kylmää. Taru tunsi tutun ihmisen hajun ja tunki päänsä ulos. "Hei tyttöseni!" tervehdin tammaa. Taru hamuili taskuani tietäen että minulla on sille herkkuja. "Juu, juu! Rauhoituhan nyt!" Annoin Tarulle sokerin paloja. Sen rouskuttaessa painoin pääni sen kaulaa vasten, pian kuitenkin vaatteitani hamuiltiin lisää. Nauroin tammalle ja sanoin: "Jos jatkan herkujen jakoa turpeat pian kuin pullataikina." Taru ei käsittänyt mitä sille höpötin. Suljin karsinan oven ja jatkoin matkaa. Satulahuoneessa join taas termoksestani teetä kuten muutama päivä sitten. Puhdistin suitset täydellisesti (sanoinhan jo, olen addikti! X) ). Kun olin tyytyväinen tulokseen menin harjaamaan Tarua. Annoin Tarulle ämpärin vettä, siltä varalta että sillä on jano. Tamma joi hieman, mutta alkoi sitten syödä heiniään. Harjasin Tarua vapaana, se nautti kun sai syödä rauhassa ja sai samalla mukavasti hierontaa. Taru hörähti, heinät syötyään. Hain varusteet, satuloin Tarun. Menimme jälleen maastoon, olen niin rakastunut tähän maisemaan. Tarukin nautti kun sai mennä vähän vapaammin. Kun lumet sulaisivat alkaisin todella ratsastaa Tarua, en vain maastoilulla vaan kunnon koulua! Nyt nautin kuitenkin täysin palkein tästä hetkestä, vaikkakin unelmoin jo kesästä. "Onkohan Tarua koskaan uitettu? Pitääpä kysyä." ajattelin kun Taru lompsi rentoa käyntiä. Sitten otin ohjat tuntumalle ja kehotin sen raviin. Taru siirtyi laiskahkoon raviin, ja jouduin työskentelemään sen kanssa totisesti ennen kuin se ravasi energisemmin. Ravasimme ihanissa maisemissa pitkään. Siirsin käyntiin kun tulimme polulle joka vei Artsin raviradalle. Kävelimme hetken kunnes Tarulle sai riittää, se siirtyi kiivaaseen raviin ja pian laukkaan. Ensin vastustin, mutta pian kuitenkin mukauduin laukkaan ja nousin jalustimille. Tapasimme pari ravuria Artsin ravitallilta mutta ohitimme heidät reippaassa ravissa. Hetken kuljimme erään ravurin rinnalla, mutta he kääntyivät eri suuntaan kanssamme. Hymyilin kaikille vastaan tulijoille aurinkoisesti. Kun kävelimme takaisin tallille päin haukkaili Taru lunta tienpenkoilta. Nauroin, Taru oli huvittavan näköinen. Ravasimme lisää hetken päästä, Taru oli selvästi innoissaan, se lisäsi vauhtia. Jouduin lopulta vetäisemään hieman kovempaa ohjista ennenkuin pääsin käyntiin. Pian näimmekin Simoran tallin. Katsoin kelloa, olimme olleet maastossa melkein kaksi tuntia. Hoidin Tarun ripeästi, pesin pikaisesti kuolaimet, ja juotin tamman. Sitten jouduinkin jo lähtemään kotiin.
Uskomatonta kuinka aktiivisesti oot jaksanut hoitaa Tarua ja tammakin on ollut oikein hyvällä tuulella, kun sitä on jaksettu huomioida nyt noinkin paljon. Hienoa, että jaksat maastoilla Tarun kanssa, kun joskus se jää kisoihin treenatessa hieman vähäiselle toiminnalle, vaikka se on osoittanutkin myös positiivista vauhtia harjoitteluumme kouluradoille. Nyt kun olet myös tutustunut Taruun jo aikalailla, niin voit tietenkin halutessasi kokeilla vähän tuuppausta maneesissa, tuskin kukaan pistää pahakseen. Esteille ei kannata vielä kuitenkaan rynnätä, jos yhtään innostusta sinne puolelle löytyy, nimittäin se voi olla turhan vauhdikasta tämän neidin kanssa, jos sitä ei kunnolla saa pidettyä. Ilokseni voin kuitenkin myöntää, että hienosti pärjäät sen kanssa maastossakin. Innolla odottelen seuraavia tarinoita ja Tarukin varmasti odottaa mielenkiinnolla mitä sen kanssa keksit seuraavaksi (: - Odelie
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Feb 2, 2012 14:27:19 GMT 2
Tänään ennen talli käyntiä kävin katsomassa hieman hevostarvikkeita läheisestä liikkeestä. Kauppa oli pullollaan uutuuttaan hohtavia satuloita, suitsia, harjoja yms. Katseli ympärilleni ja huomasin pussinllisen hevosten herkkuja. Katselin sisältöä hetken ja tulin siihen tulokseen että ne olivat syömäkelpoisia. Ostin pussin omenan makuisia herkkuja Tarulle. Kun viimein tulin tallille annoin Tarun maistaa uusia herkkujaan. Taru rouskutti äänekkäästi ja kerjäsi heti lisää. Silitin sen turpaa ja annoin vielä yhden pienen palasen. Sitten vein loput Tarun harja boksiin. Otin tammalta loimen pois ja viikkasin sen siististi karsinan oven päälle roikkumaan. Sitten otin harjat ja aloin harjata neitiä. Harjasin hitaasti mutta varmasti, samalla aina rapsutellen Tarua. Kun katsoin kelloa tajusiin harjanneeni tammaa jo puolituntia. Rapsutin sitä vielä hetken ja menin hakemaan varusteet. Jouduin putsaamaan vielä alaturparemmin koska en ollut sitä kovin hyvin viimeksi puhdistanut. Ennen satulointia puhdistin kaviot ja laitoin sille suojat. Sitten satula vain selkään. Taru hieman luimi satulan kanssa mutta oli kiltisti paikoillaan, kehuin tammaa. Maneesi oli vapaana joten menimme sinne. Hyppäämään en kuitenkaan ruvennut, sen verran vauhdikasta oli viimeksi. Otimme helposti koulua, hieman pohkeenväistöä käynissä, voltteja yms. Laukassa Taru otti aluksi vastalaukan mutta korjasi sen itsekseen. Taputin tammaa kaulalle. Kun maneesiin tulikin katsojia Taru yritti aina katsomon puolella kääntyä keskelle. Otin ohjat vähän tiukemmalle ja ajoin Tarua eteen istunnallani. Muutaman ravi kierroksen jälkeen se rentoutui jälleen ja toimi normaalisti. Kehuin Tarua ja taputin sitä kaulalle. Sitten otin itse muutaman venytys harjoituksen kun olimme käynnissä. Taivutin kättäni hiljakseen kohti varpaitani, ja sitten hitaasti käsi ylös. Venytin itseäni myös hitaasti taaksepäin niin että pystyin koskemaan Tarun lautasille. Tamma luimisti korviaan joten otin käteni varovasti pois, Taru rentoutui. Menimme vielä muutaman ravi voltin ja loppukäynnit. Kun laskeuduin satulasta Taru huokaisi syvään. Nostin jalustimet ylös ja löysäsin satulavyötä reiällä. Sitten talutin Tarun talliin. Hoidin Tarun ripeästi, että se pääsisi syömään iltaheiniään. Vein tarulle vielä vettä ja puhdistin kuolaimet ja alaturparemmin. Annoin Tarulle sen ruokakippoon vielä muutaman herkun ja lähdin kotiin. Taru oli mennyt hienosti tänään.
Teilläpä sujuu hyvin! Tulette oikein hyvin toimeen ja on hauskaa huomata kuinka aktiivisesti jaksat tamman kanssa pyöriä. (: Myös tekstisi on siistiä, virheetöntä ja helppoa luettavaa. Neuvoisin kuitenkin kuvailemaan enemmän esimerkiksi ympäristöä ja miten hevonen käyttäytyi, hieman tarkempaa kuvailua mitä teitte yms. Muista että tallin henkilökuntaa ja muita hoitajia tai yksityisten omistajia saa vapaasti käyttää tarinoissa. Lisäksi huomauttaisin että kappalejaot tehdään kahdella enterin painalluksella. Tekstistä tulee näin helpommin luettavaa. Hyvin kuitenkin sujuu, jatka samaan malliin! (: // Soneü
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Feb 3, 2012 9:44:23 GMT 2
Hoidin Tarun kuten tavallista. Taru pärskähti tyytyväisenä kun tulin tallille. Harjasin sen karvan nopeasti. Kavioitaan Taru hieman arasteli joten yritin nähdä oliko niissä jotain epätavallista. En huomannut mitään joten jatkoin hoitamista. Kun olin varustanut Tarun ja lähdimme liikkeelle, huomasin sen ontuvan. Huokaisin ja pyysin tallimestaria katsomaan Tarun jalkaa. Kivikasvoksi osoittautunut Ben mulkaisi minua mutta katsoi tamman jalkaa. Viileästi hän totesi että jalka oli venähtänyt ja joutuisin odottamaan ratsastusta huomiseen. Naamani venähti, olin kovasti odottanut yhteistä ratsastustamme Tarun kanssa. Jouduin riisumaan varusteet Tarun päältä.
Taru lepuuttin venähtänyttä takajalkaansa ja näytti tyytyväiseltä kun ei joutunutkaan rehkimään. Rapsuttelin Tarua ja harjailin sitä pitkään. Taru lerputti alahuultaan pitkäksi ja nuokkui. En olisi säikähtänyt jos se olisi pian alkanut kuorsata, niin uneliaalta se näytti. Hymyilin, vaikken päässytkään ratastamaan oli silti ihanaa olla Tarun kanssa. Ruskea turpa värähti kun ovi kävi mutta muuten Taru oli ihan rauhassa. Tallityttöjä tuli ja meni ovesta, mutta Taru vain nuokkui. Herättelin Tarua rauhallisesti ja silmät räpsähtivät auki. Taru katsoi minua ja alkoi hamuta taskujani. Rapsutin sen päätä ja juttelin sille matalalla äänellä. Taru alkoi hamuilla nyt myös päätäni ja korvan kohdalla minä nauroin hervottomasti. Jouduin puremaan huultani kovasti etten olisi nauranut kauaa.
Otin Tarun kiinni ja taluttelin sitä hieman tallin pihassa. Taru ontui selvästi joten en mennyt sen kauemmas. Tarhassa oleva Dessu hirnui kimeästi, Tarukin hirnahti mutta paljon laiskemman oloisesti. Kaunis luminen metsämisema kutsui maastoon ja minua harmitti etten päässyt ratsaille. Toisaalta oli ihan mukavaa vain oleskella Tarun kanssa. Taru lönköttikin kohti läheisempää oritarhaa. Vetäisin Tarun pois orien luota ja vein sen tutustumaan ponitarhan asukkeihin. Ponit villintyivät kun huomasivat uuden ystävän. Ne spurttailivat tarhan toiselle puolelle ja takaisin. Taru katseli niitä lämpimästi, mutta seisoskeli paikoillaan rauhallisesti. Näytin Tarulle vielä pikkuponien tarhan, minitarhan ja vein sen talliin. Taru mutusti rauhallisena heiniään kun lähdin kotiinpäin.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Feb 4, 2012 11:02:58 GMT 2
Hevosten tuoksu oli vastustamaton. Aamu tallilla oli parasta mitä tiesin. Kun kävelin Tarun luo vastaani tuli jos jonkin moista hoitajaa ja tallityöntekijää. Hymyilin heille iloisesti ja jotkut hymyilivät takisin. Taru hörisi karsinansa ovella ja tunki päänsä innokkaana ulos. Taputin silkinpehmeää turpaa. Taru hirnahti vaativasti. "Ja nytkös sinä alat minua pomottamaan?" teeskentelin vihaista. Taru mutristi alahuultaan ja annoin sille herkun. Tamma kahmaisi sen hetkessä sisäänsä. Tarkastin jalat ja otin Tarun ulos. Kävelytin sitä ja ontuminen oli lakannut! Halasin tammaa ja vein sen karsinaansa. Puhdistin suitset ja satulan. Otin linaan ja juoksutusraipan.
Maneesissa oli mukavan lämmintä. Ennen aloitusta ostin limsan automaatista. Jaffapullo odotti maneesin reunalla. Aloitin käynnillä, Taru oli laiska rokulipäivänsä jälkeen joten heilautin sen takana hieman raippaa. Taru meni nyt energistä käyntiä. Muutaman minuutin kuluttua vaihdoin suuntaa, ja sama energinen käynti. Käyntiä oli kulunut kahdeksan minuuttia joten siirsin Tarun raviin. Yllättävää kyllä se totteli. Ravi oli pehmeää ja lennokasta. Kun yritin jarruttaa sitä se yritti vielä vähän nopeuttaa. Päätäväisenä minä hidastin Tarun käyntiin ja pysähdykseen. Vaihto ja ravia. Taru ravasi pää ylhäällä, Harja senkun vipatti matkassa. Nostin Tarulle laukan, tamman laukka oli helposti hallittavaa vaikka, erittäin nopeaa. Hidastin Tarua raviin, käyntiin. Käynnissä Taru venytti päätään pitkälle alas. Pysäytin tamman muuutaman minutin jälkeen. Taru seurasi minua kiltisti kun kävin kulauttamassa jaffaa kurkkuuni. Talutin sen karsinaansa ja laitoin loimen päälle. Taru joi ahkerasti hetken mutta kääntyi sitten katsomaan minua. "Hyvä tyttöseni!" kehuin ja annoin herkkunapin. Taru rouskutti sen onnellisena ja hamuili lisää. "Ei enempää sinulle, pikku ahne!" hellittelin tammaa vielä hetken ja lähdin kotiin.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Feb 5, 2012 18:15:02 GMT 2
Tamma juoksi täyttä vauhtia. Kiljaisin kun mätkähdin maahan. Oli kesä ja Taru juoksi suoraan suolle. Ponkaisin pystyyn ja lähdin juoksemaan sen perään. Pysähdyin tumman aukean laitaan, en nähnyt Tarua missään. "TARUUUH!" huusin uupuneena. Kuulin kimeän hirnunnan ja juoksin sitä kohti. Taru oli uponneena suonsilmäkkeeseen. Kiljaisin ja yritin saada tamman pois silmäkkeestä. Muta ei antanut periksi ja purskahdi itkuun tamman vierellä. Taru luovutti! Se alkoi upota hitaasti, yritin kiskoa sirä ylös ja paruin samalla. Hevonen oli liian painava.
Hätkähdin, olin hiessä. Katsoin kelloa, viisi. Oli aamuyö. Muistin selvästi mitä unessa oli tapahtunut. Taru oli melkein kuollut! Uneni jälkeen en koskaan menisi suolle, se oli varma. Vaihdoin yöpukuni tallivaatteisiin. Minun oli pakko päästä katsomaan että Taru oli kunossa. Olin luvannut ystävällrni Rosulle tulevani tallille yhdeksitoista pesemään valjaita, mutta menisin sinne aikaisemmin.
Kymmeneltä olin Simoran pihassa. Isäni auto ei ollut lähtenyt käyntiin ja bussi ei kulkenut kolmeen tuntiin. Ainoa vaihtoehto oli kävellä puolentunnin matka. Tallin ovi oli jäässä ja koputtelin siihen kauan ennenkuin ovi avattiin. Odelie kurkisti ovesta ulos ja hymyili minut nähdessään. Siirryin hytisten sisälle ja huomasin kottikärryt Odelien vieressä. "Karsinoita puhdistamassa?" hymyilin. "Juu, hevosten karsinat ovat likaiset." Odelie sanoi. "Mä voin kyllä auttaa!" sanoin. Odelie katseli minua hetken ja vastasi sitten ojentamalla talikon kouraani. "Voit aloittaa yksityis puolelta." hän sanoi. "Mukavaa kun saan seuraa!" Teimme töitä tunnin ja kun viimeinenkin karsina oli puhditettu ja uudet oljet laitettu.¨
Menin satulahuoneeseen. Rosu odotteli minua siellä. "Moikka! Miss sä olit?" se kysyi. "Autoin Odelieta putsaamaan karsinoita. Ootatko hetken käyn ostaa maneesista limun, haluutko sä?" kysyin. "Joo, tuo jaffa!" Rosu huikkasi perääni. Maneesi oli kylmä ja hytisin latoessani kolikoita koneeseen. Ostin jaffan ja cokiksen. Juoksin takaisin talliin. Rosu oli ottanut satulasaippuan ja sienet esille ja oli täyttämässä ämpäriä mihin kastoimme sienen, kun pyrähdin sisälle. "Hirmu kylmä!" kalisutin hampaitani. "Pitää puhdistaa Herttuan valjaat hyvin sillä on viikon päästä startti!" Rosu sanoi hinkatessaan valjaita. Itse olin ottanut huollettavaksi Tarun satulan. "Aiotko sä ajaa sillä pian?" kysyin ja naukkasin cokistani. "En mä vielä. Oon aatellut kyllä käydä Artsin raviradalla." Rosu sanoi. "Jos sä ajat Herttuan sinne mä voin tulla Tarun kanssa mukaan." innostuin. Tiesin että Herttua on ori ja Taru tamma, mutta sillä ei ollut kiimaa ja Rosu sai kiltin Herttuan hyvin hallittua. "Osaakohan Herttua olla ratsuna?" pohdiskelin. "En mä kyllä usko!" Rosu sanoi ja alkoi hänkin mietiskellä josko sittenkin... Kulautin vielä lisää cokista kurkkuuni, olin kovin janoinen. Aloin rasvata satulaa. Kun satula oli puhdas laitoin sen telineeseen jossa luki kauniilla koukeroisella tekstillä: Taru! Rosu oli jäänyt hinkkaamaan jotain pientä kohtaa valjaissa, häntä hermostutti Herttuan startti jo nyt. Hymähdin ja istahdin penkille ystäväni viereen. "Eiköhän se startti hyvin mee!" sanoin. Rosu hätkähti. "Äh! Mä olin ihan ajatuksissani." Rosu sanoi. Nousin ottamaan suitset narikasta. Otin sienen ja aloin hangata. Rosu alkoi koota remmejä. Olin ihan ymmälläni. En ollut koskaan ajanut hevosta. Suunnittelimme kyllä Rosun kanssa mennä suorittamaan kesällä poniajokorttia. Olin kerran ollut shettiksen kyydissä, mutta se oli vain käyntiä ja en ollut pitänyt ohjia. Vai ohjaksetko ne olivat? Rosu oli työskennellytkin ravitallilla joten valjaat olivat hänelle tuttua puuhaa. Rosu tuli viereeni ja kulautti jaffaansa. Katselin suitsia arvioivasti ja puhdistin vielä yhden remmin. Ristitin suitset ja kaitoin ne narikkaan. "Mitäs nyt?" Rosu kysyi. "Voidaan mennä ratsastamaan Tarulla." sanoin ja otin harjapakin käteeni. Harjasimme Tarun, Rosu hellitteli sitä ja minä harjasin. Taru yritti maistella Rosun takkia, Rosu joutui hieman tönimään yli-innokasta Tarua. Odelie kurkisti karsinaan ja sanoi löytyvänsä toimistosta jos tulisi ongelmia. Me nyökkäsimme ja Rosu syötti muutaman herkun Tarulle. "Mulla on kohta hoitohevosen sijaan pillahevonen!" hihitin ja Rosukin nauroi. "Maistuisko pullahevonen?" Rosu lohkaisi ja me nauroimme. Tallimestari Ben mulkaisi meitä ohimennessään muttei sanonut mitään. Me kikatimme kahta kauheammin ja yritimme tukahduttaa naurun kun tallityöntekijä Dean huomautti Benin valittavan meistä pian. Nyökkäsin hänelle sillä en pystynyt puhumaan, naurun pidätys ja puhuminen samaan aikaan ei ollut vahvuuteni. Laitoimme Tarulle suitset päähän mutta jätimme satulan pois. Rosulla oli onneksi sopivat vaattet ja kypärän hän otti aina tallille. Menimme kentälle sillä se oli juuri aurattu. Rosu toi jakkaran ja nousin selkään. Pian Rosu kiipesi taakseni ja ratsastimme tandemia. Meillä oli hauskaa vaikkemme voineetkaan laukata. Kohta minä pysäytin Tarun ja tiputtauduin satulasta. Rosu laukkasi muutaman voltin ja ravaili. Kun viisitoista minuuttia oli kulunut me vaihdoimme. Rosu lämmitteli, minun tavoin, itseään juoksemalla vähän vieressäni. Jäähdytimme Tarun vielä tandemilla, Taru venytti päätään ja pärkähti. Se alkoi myös kalisutella kuolaimiaan. Taputin Tarun kaulaa ja Rosu kylkeä. Laskeuduimme satulasta ja talutimme sen talliin. Harjasin Tarua kun Rosu haki sille vettä, tallityöt ja hoitaminen kävivät nopeammin kahdestaan. Laitoin Tarulle loimen ja puhdistin kaviot. Kokeilin jalat eivätkä ne olleet kuumat. Taputin juovaa Tarua ja heitin sen kippoon porkkanaa ja hevosnamuja. Taru nosti päänsä ämpäristä ja hörähti. "Oiiiih!" sanoimme yhtäaikaa Rosun kanssa. Pesin kuolaimet ja alaturparemmin.
Sitten hoidimme Herttuan. Herttua ihmetteli kuka sen rauhaa oikein häiritsi. Rosu taputti Herttuaa tottuneesti pienestä luimimisesta huolimatta. Rosu laittoi riimun herran päähän ja minä annoin Herttuan nuuskia käsiäni, se alkoi hamuta lyhyitä hiuksiani ja minä taputin sitä kaulalle. Rosu harjaili Herttuaa ja sanoi: "Voiksä hakee vähän vettä, jos Herttuan on jano?" herttua hörähti puhetta kuullessaan. "Joo, haen mä!" Lähdin hakemaan vettä ämpäriin. Herttuan karsinassa oli autonrengas johon minä laskin ämpärin. Se taisi leikkiä ämpärillä. Annoin Herttualle hevosnamuja Tarun hoitoboksista. Herttua hamusi ne nätisti suuhunsa kädeltäni. "No niin. Mennäänkö juoksuttamaan Herttuaa?" Rosu kysyi. "Joo! Kentälle?" "Sinne mä ajattelin." Rosu sanoi ja napsautti liinan kiinni Herttuan suitsiin. Talutimme Herttuaa kirpeässä pakkasilmassa kohti kenttää. "Hitsi! Mä unohdin juoksutusraipan!" Rosu voihkaisi. "Mä talutan Herttuan kentälle." sanoin ja minua alkoi heti kaduttaa. Minulla ei oikein ollut kokemusta oreista, mutta enhän minä voinut enää perääntyäkään. "Kiitti!" Rosu sanoi ja antoi liinan käteeni ja pyrähti talliin. Katsoin Herttuan lämpimiä silmiä ja lähdin kävelemään. Herra seurasi minua kiltisti eikä yrittänytkään lähteä ryöstämään. Silitin pehmeää turpaa. Kentällä Talutin Herttuaa ettei se keksisi mitään temppuja. Vaikka en uskonutkaan sitä. Rosu pyrähti luoksemme piiska käsissään. (Tai, no se mikään piiska ollut mutta niin minä sitä sanon.) "Sä alotitkin sen lämmittelyn. Sori että kesti Ben tuli valittamaan siitä mekkalasta mikä me aiheutettiin!" Rosu mutristi suutaan. "No se nyt on vähän sellanen." sanoin ja Rosu ojensi ratsupiiskan minulle. Katsoin Rosua äimänä. "No ota tää nyt. Sä saat alottaa!" se sanoi. "Mutta, Herttua on ori." minä vinkaisin. Rosu alkoi nauraa. "Joo mutta huippukiltti paiysi..." "Paitsi ajaessa painaa kädelle!" täydensin Rosun sanat. Se oli kuunnellut Odelien selitystä Herttuasta. Rosu oli selittänyt minulle jo pitkään kuika aikoisi toimia Herttuan kanssa ajaessa. Rosu hymyili. "No mutta jostainhan sun on orienkin kanssa aloitettava!" Rosu sanoi. Mietin hetken ja myönsin Rosun olevan oikeassa, Herttua oli sitäpaitsi hirveän kiltti. Otin piiskan ja ajoin Herttuan voltille. Herttua oli vireällä päällä ja ravasi innoissaan kun vain heilautin piiskaa hieman. Rosu naurahti ja vakuutti pelastavansa minut jos Herttua pillastuisi. Rosu rauhoitti minua ja heilautin raippaa uudelleen kevyesti. Herttua nosti laukan. Laukka oli hieman kankeaa mutta laukkasi se kuitenkin. Herttua hiljensi kun käskin sitä. Pysähdyskin sujui hyvin. Vaihdoimme suuntaa ja teimme samat toiseen suuntaan Rosun ohjauksessa. Rosun kanssa Herttua toimi paremmin ja sai minut vähän kateelliseksi. Sitten ajattelin Tarua joka toimi minulla paremmin ja päättelin sen johtuvan siitä että hevoset tunsivat hoitajansa paljon paremmin kuin muut ihmiset.
Aloimme lopetella ja Rosu talutteli Herttuaa. Veimme sen talliin ja kuivasimme sen hiestä oljilla. Annoimme Herttualle herkkuja ja taputtelimme sitä kovasti. vettä sillä olikin jo. Rosu katsoi jalat ja puhdisti vuohiset. Hän oli erittäin tarkka nyt ennen starttia. "Se vielä puuttuisi jos Herttualle tulisi rivi!" Rosu paasasi. Hymyilin ystävälleni. Rosu oli pieni ja kevyt. Ylensä hän säntäili ulkonakin sinne tänne. Hevosten kanssa Rosu rauhoittui. Oli innokas muttei juoksennellut. "Mennäänkö meille? Voitais viedä meidän koirat!" kysyin. "Joo, mä haen toisen limun, haluutko?" Rosu sanoi ja katseli tyhjää limupulloaan. "Cokis!" Rosu hymyili ja tuli pian kahden cokiksen kanssa. "Vaihtelu virkistää!" Rosu sanoi. Naurahdin ja sitten me menimme yhdessä lumituiskuun.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Feb 5, 2012 18:42:59 GMT 2
Juu, tuli aika paljon virheitä mutta muuten omasta mielestä ihan kiva! Tuli vähän erilainen kuin ennen! :-) Tässäpä yksi kuva Tarusta. Tein pikasesti paintille vaan!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Feb 6, 2012 14:08:34 GMT 2
*RIIIIMGGGG!!!* puhelin soi kovaa ja korkealta. "Haloo?" mutisin unensekaisella äänellä. Olin koulun jälkeen nukahtanut sänkyyni. "Moi Aada!" Rosu sanoi. "Mulla on pieni ongelma." se jatkoi. "Kerro vaan. En mä suutu." sanoin vaikken ollut varma. "Mä en pääse tänään tallille. Äiti ei päästä. Voiksä sanoa Odelielle?" Rosuaneli. "Tietty, ei siinä mitään. Olisin kyll halunnut että oltais taas yhdessä tallilla mutta aina ei onnistu. Mikset pääse?" puhelin reippaasti vaikka kovasti minua harmitti. "Meillä on huomenna koe." Rosu huokaisi raskaasti mikä tarkoitti sitä että se oli päntännyt jo hullun lailla muttei pääsyt vielä tunteihin tallille. Illalla tallille oli hankalaa suunnistaa joten Rosun haave jäisi tyhjäksi. "Kyllä mä voin Herttuaa talutella jos sä et oikeesti millään pääse." sanoin ja mietin miten pärjäisin orin kanssa. "Äh! Ei sun kannata yksin. Sano vaan Odelielle etten mä pääse. Hei huomenna sitten!" Rosu lohdutti aivankuin olisi tajunnut miten minua harmitti. "Niin..." mutisin sitten Rosu kuiskasi että sen olisi mentävä ja että huomenna nähtäisiin. Kuuntelin pitkään puhelimen tuuttausta, sitten huokaisin ja puin tallivaatteet päälleni.
Otin mukaani kypärän, raipan, varmuuden vuoksi, hanskat ja uuden riimunarun jonka olin ostanut. Tarun naru oli karhea ja hiersi käsiä jos tamma säikähti. Uudempi oli pehmeä ja puhtaan valkoinen. Hyväilin narua hetken ja pakkasin mukaani vielä omenan, lompakon, ja kannettavan cd-soittimen, halusin kuunnella matkalla musiikkia, en jaksaisi harmistua Rosun äidin turhasta pakkopänttäys kasvatuksesta. Kävelin bussipysäkille, bussi tulisi kymmenen minuutin kuluttua. Huokaisin ja lähdin kävelemään, olisin Simorassa luultavasti ennen bussia. Laitoin ikivanhan cd-soittimen pyörimään. Olin saanut sen siskoltani joka oli saanut sen toiselta isosiskoltani. Ihanaa! Soitin oli noin yksitoista vuotta vanha, mutta toimi silti. En ostanut uutta vaikka siskoillani oli jo. Minusta vanhus soitin oli mukava. Se hyrräsi iloisesti aina kun levy pyöri. Tällä kertaa kuuntelin Happoradiota. Sen musiikissa oli selkeä rytmi jonka tahdissa kävelin. Puolituntia kävelyä ja kaksi kertaa levy läpi niin olin tallin pihassa.
Hevoset hörähtelivät tarhassa ja Pomo kajautti kuuluviin kimeän hirnunnan. Hymyilin orille joka tervehti minua ikäänkuin sanoen "Minä asun täällä!". Otin uuden riimunarun repustani ja hain Tarun talliin. Sen tarhakaverina oli rauhallinen Satu. Tammat olivat lähes identtiset Satu nyt vain oli tummempi ja Tarulla oli piirto. Tammat katselivat minua päät yhdessä. Ne olivat hyvää pataa keskenään.Taputtelin kumpaakin pitkään ja napsautin sitten riimunarun lukon kiinni Tarun riimuun. Satu hirnahti kun sen ystävä vietiin pois mutta rauhoittui kun tajusi pääsevänsä syömään Tarun heinän jämät. Hoidin Tarun pikaisesti ja menin sitten kertomaan Odelielle toimistoon ettei Rosu pääsisi tänään tulemaan.
Meillä oli mukava ratsastus reissu Tarun kanssa. Aluksi kentällä oli tarkoitus mennä koulua mutta Taru päätti toisin kun nostin laukan me kiisimmekin kamalaa pukki laukkaa ja minä tipuin kyydistä. Tarun mielestä oli huippu kivaa ja jännittävää leikkiä että minä juoksen sitä kiinni. Taru ravasi korkeilla askelilla pää ylhäällä ja nautti. Kun viimein sain sen kiinni pungersin itseni satulaan. Vielä vähän laukkaa ja sitten ravia. Loppukäynnit menimme metsässä. Missä Taru veti mukaan oman laukkapätkänsä. Olin tippua toisenkin kerran mutta sitten Taru pysähty ja katsoi minua kummastuneena. "Mitäs sinä siinä kaulalla roikut?" se tuntui sanovan, otin ohjakset kireämmälle.
Tallissa hoidin Tarun, katsoin etteivät jalat olleet kuumat ja heitin loimen tamman selkään. Napsautin riimunarun sen riimuun kiinni ja talutin tamman tarhaan. Satu hörähti ystävälleen ja ne nuuskivat toisiaan. Sitten molemmat pinkaisivat tarhan toiseenpäähän, ja pian takaisin. Taru tökki minua turvallaan ja annoin sille herkun. Satu näytti myrtyneeltä joten annoin sillekin herkun. Taputtelin tammoja vielä hetken mutta heinät alkoivat kiinnostaa enemmän.
Katsoin maneesin ja siellä ratsasti joku. Ratsu oli kaunis rautiaanpäistärikkö tamma, luultavasti Driimi. Driimi laukkasi ylväästi, näytti ettei sen askeleet edes koskeneet maahan. Tamma laukkasi kohti ensimmäistä estettä. Yksikään puomi ei kolahtanut, vaan Driimi lensi sen yli kauniisti. Seuraava este oli jo isompi noin metrin korkuinen. Minusta se oli kauhean iso mutta Driimi ei pelännyt. Ratsastaja antoi päättäväisesti pohkeita mutta, suoristus ei mennyt niinkään hyvin. Puomi kolahti kuuluvasti alas. Ostin cokiksen automaatista ja aloin narskuttaa omenaani. Kauaa he eivät ratsastaneet ja niin minäkin lähdin.
Kotiinpäin oli pitkä matka, mutta urinko paistoi ja cokis virtasi kurkkua pitkin. Happoradio pauhasi jällenkerran vanhassa cd-soittimessani ja Taru ravasi Satun kanssa tarhassa onnelisena. Rapsutin vielä shetlanninponia joka nappasi omenan kannan kädestäni ja alkoi mussutta sitä onnellisena. Rapsutin pientä ponia ja lähdin kotiin.
|
|